DREEVERIEN SM-AJOMESTARUUSOTTELU OULAISISSA 14.-15.11.2009
SM-kokeen keskuspaikkana toimi Oulaisten seurakunnan omistama leirikeskus Onnela. Se sijaitsee Ahonperällä, osoitteessa Ahonperäntie 417.
Takita ja om. Merja Kurttila
Tulokset
- M-09 FIN KVA FIN MVA Takita
82.19+89.76 yht. 171.95 - FIN KVA FIN MVA Karioonhiiren Miro
79.23+89.10 yht. 168.33 - FIN KVA FIN MVA SE MVA SE KVA Ylin Jonttu
80.31+87.45 yht. 167.76 - FIN MVA Jessica
88.86+65.99 yht. 154.85 - FI KVA Arosuon Atza
75.19+77.05 yht. 152.24 - M-07 FIN KVA FIN MVA SE KVA Hunajan Erä-Kaveri
68.44+74.45 yht. 142.89 - FIN KVA FI MVA Koosen Emmi
59.01+70.71 yht. 129.72 - FI KVA Siikon Sipe
25.42+95.89 yht. 121.31 - FIN MVA FI KVA V-06 Skogskallets Oskar
59.94+57.75 yht. 117.69 - FI KVA Helmi
76.20+6.75 yht. 82.95 - FI KVA Verneri
55.02+24.38 yht. 79.40 - FIN KVA FIN MVA Drevmarkens Jimi
65.95+7.25 yht. 73.20 - M-08 FI KVA FI MVA Black Happies Fiksu
64.63+-(luopui) yht. 64.63
Suuret kiitoksemme kaikille metsästysseuroille maastojen lainasta ja opastuksesta! Seuraavat tahot ovat tukeneet kisojamme erittäin koiramyönteisesti!
Suomen Kennelliitto
Pohjois-Pohjanmaan Kennelpiiri
Suomen Dreeverijärjestö
UltraPoint
Tapsan urheilu
Kärkkäinen, Ylivieska
Tekniset Tokola
Konemyynti Pekka Saari
Jouko Alahäivälä
Oulaisten 1-kuvaamo
Tokmanni Oulainen
OK Graniitti
Ab Sjv-Produkt Oy
Kennel Mehtäapu
Dreeverien SM-2009 Oulainen
Vihdoin koitti se viikonloppu jota oltiin kovasti odotettu. 13 kpl Suomen dreeveri-eliittiä omistajineen kokoontui ottamaan koiristaan mittaa. Myös 26 kpl tuomareita + muutama opas ylituomari Matti Jaakolan lisäksi oli paikalla. Perjantaina iltapäivästä alkoi koirien papereiden tarkastus. Tarjolla oli hirven palvilihakeittoa lisukkeineen. Impolan Mauri piti "tulosvetoa" seuraavan mestarin pistesaldosta.
Puoli seitsemän aikaan illalla nostettiin Dreeverijärjestön viiri salkoon ja kokeet voitiin virallisesti aloittaa. Hyytiäisen Kari aloitti puhumisen esittelemällä keskuspaikan ja koetoimikunnan. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät Oulun riistanhoitopiirin pj Keijo Kapiainen,. Kennelpiiristä Erkki Raappana ja Urho Kortessalo sekä eri kerhojen edustajat. Paljon tuli lahjoituksia sunnuntaipäivälle jaettavaksi. Seuraavaksi esiteltiin ja kuvattiin koirat.
Puoli yhdeksän maissa päästiin arpomaan maastoja. Oulaisissa oli jänisrutto jyllännyt kesällä, joten vain kaksi maastoa oli paikallisia, kaksi oli Raahesta, yksi Vihannista, neljä Haapavedeltä ja neljä Ylivieskasta. Sitä mukaan, kun maastoja arvottiin, kasattiin koeryhmä ja jaettiin maastokortit. Minä sain lauantaipäivän maastoksi Sääskelän ja tuomareiksi Teuvo Korkalaisen ja Veikko Kauppilan. Arvonnan jälkeen piti ylituomari puhuttelunsa.
Minä ja Virpi majoituimme Hyytiäisille, muulle porukalle oli majoitus keskuspaikalla. Omalla kisakamppeella Takitalla oli perjantaipäivän ollut vatsa niin sanotusti "ripatilla", liekkö sitä jännitti enemmän kuin emäntää (tuskin). Niinpä huone missä yön koirani kanssa nukuimme oli aamulla kaasuteltu niin että ihan silmiä kirveli, kamala koiran p….. lemu! Sori Eeva, ei ollu mun syy! Toivottavasti saitte tuuletettua…
Aamupala syötiin keskuspaikalla. Ylituomari sanoi vielä sanansa jonka jälkeen saimme lähteä ajelemaan maastoon. Meillä matkaan meni n. 45min. Irtilaskuaika oli 7.45-8.15. Me olimme maastossa kutakuinkin kahdeksalta joten sain löysätä koiran hetimiten irti.
Takita haki ensin pitkän "tyhjän" lenkin jonka jälkeen palaili autolle. Siitä se paineli tien vasemmalle puolen. Tovin kuluttua gps näytti että koira pyöri nyt pienellä alalla. Olikohan sillä jälki? Rt Teuvo kävi toteamassa tilanteen että jäljellä oli. Jostain syystä ylösotto kesti kauan, ja yksi tyhjä erä kerkesi tulla ennen kuin ajo lähti. Toisella erällä ajo lähti kuitenkin nopeasti ja ajokin oli komeaa kuunneltavaa.
Keskuspaikalle saavuimme toiseksi viimeisenä. Hyviä tuloksia oli tullut monelle. Ykkösiä oli 6 kpl, kakkosia 3, kolmosia 3 ja vain yksi epäonninen nolla. Jessica oli johdossa, Takita toinen ja Jonttu kolmas. Minä lähdin ajelemaan heti papereiden täytön jälkeen kotiin Iihin ja valtuutin Eevan nostamaan illalla sunnuntain arvonnassa minulle maaston.
Sunnuntaiaamuna kello soi 4.15. Ei muuta kuin pakkelit naamaan, koira kyytiin ja takaisin kohti Oulaista. Paikalla selvisi että maastona tälle päivää oli Aittoräme ja tuomareina Ismo Hekkala ja Sauli Lämsä. Taas oli matkaa maastoon melkein tunti. Siellä sainkin taas löysätä koiran irti heti kun paikalle päästiin. Koira haki ensin pienen lenkin tien vasemmalta puolen ja porhalsi sitten oikealle. Pian kuului muutama haukahdus. Ihmettelin sitä kovin koska Takitalla ei ole ollut tapana herätellä. Hetken päästä siitä lähti ajo aika epävarmana. Luultavasti jänis oli ollut vielä äsken yöllisillä liikuillaan. Jänis käytti paljon ajettua jälkeä hyväkseen yrittäessään eksyttää koiraa. Se juoksi samaa jälkeä edes takaisin monta kertaa. Näimmekin jäniksen useaan otteeseen. Seuraava ajo lähti niin joutuin että hyvä kun tuomarit ehti autosta ulos nousta (kun täyttelivät ensin papereita autossa sateelta suojassa). Se oli taas sitten hyvää sujuvaa ajoa toisin kuin ensimmäinen erä. Taas väärä erävalinta…
Tälle päivää oltiinkin sitten toisena keskuspaikalla. Kerkesin ottaa autossa tunnin tirsatkin kun paljon ketään ei vielä ollut paikalla. Kun porukkaa pikkuhiljaa saapui, alkoi sieltä täältä tihkua tietoa miten kelläkin oli päivä mennyt. Enemmän oli ilmeisesti tyhjiä haettu kuin lauantaina. Alkoi jännittää. Kolmen maissa tiesin jo Takitan aika varmasti olevan vähintään viidentenä. Kun kaikki koirat olivat jo keskuspaikalla, joku kävi jo minulle korvaan jo kuiskuttamassa että mikäli edellispäivän johtokoira ei ole saanut kunnon tulosta on Takita mestari. Höpö höpö, tuumasin. Eihän se nyt voi olla mahdollista…vai voiko…?
Tulosten julkaisemista sai odotella ilta kuuteen. Arvatkaa vaan tuntuiko aika pitkältä kun muutenkin oltiin jo tultu metsästä pois niin aikaisin. Tuloksia alettiin julkaista käänteisessä järjestyksessä, yksi kerrallaan Takitan "osakkeet nousivat". Kun enää kolmen koiran tulokset olivat julkaisematta, ja Takita oli yksi niistä, alkoi kädet hiota ja jännittää toden teolla. Kolmantena oli siis Jonttu. Entäs sitten.. Kun Matti julkaisi toiseksi tuleen Karioonhiiren Miron ja alkoi lukea Miron arvosteluja jouduin tosissaan nieleksimään onnen kyyneleitä Virpin siinä minua halatessa. Nyt ei saa vollottaa, yritin hokea itselleni. Takita on tosiaankin Suomen Mestari 2009!!! Hittolainen että oli mahtava fiilis!
Taisi tulla mestaruus meidän kerhoon jo kolmatta kertaa peräkkäin?!
Ikimuistoinen ja onnistunut viikonloppu varmasti monelle meistä rotua harrastavalle.
Merja
